Puutarhaterapia

of 121

Please download to get full document.

View again

All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
PDF
121 pages
0 downs
0 views
Share
Description
Puutarhaterapia. Leväsen Palvelukeskus 2005 Erja Rappe. Päivän sisältö. Viherympäristö hyvinvoinnin lähteenä stressistä toipuminen tarkkaavaisuuden toipuminen elpyminen ja evoluutio Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu elvyttävän ympäristön ominaisuudet suunnitteluperiaatteet
Transcript
PuutarhaterapiaLeväsen Palvelukeskus2005Erja RappePäivän sisältö
  • Viherympäristö hyvinvoinnin lähteenä
  • stressistä toipuminen
  • tarkkaavaisuuden toipuminen
  • elpyminen ja evoluutio
  • Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu
  • elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • suunnitteluperiaatteet
  • hyvä ympäristö muistihäiriöisille
  • Terapeuttinen puutarhatoiminta
  • vanhukset
  • Päivän tavoite
  • antaa perustiedot siitä miten viherympäristö ja kasvien hoitamiseen liittyvät toimet voivat vaikuttaa terveyteen liittyvään hyvinvointiin
  • tutustua tutkimustietoon
  • tutustua käytännön esimerkkeihin
  •  antaa valmiuksia soveltaa päivän sisältöä arjen tilanteissa Viherympäristö ja terveys
  • viherympäristön terapeuttinen käyttö juontaa vuosituhansien taakse
  • puistojen rakentamisen taustalla terveyden edistäminen
  • ruuhkaiset ja saastuneet kaupungit olivat epäterveellisiä ja rasittivat liikaa hermostoa
  • puistojen tuottamien esteettisten elämysten uskottiin sivistävän kaupunkilaisia ja lievittävän kaupunkielämän mukanaan tuomaa henkistä rappiota
  • puisto tarjosi viihtyisän liikuntaympäristön
  • Viherympäristö ja hyvinvointi
  • mitkä ympäristön tekijät vaikuttavat koettuun terveyteen ei aina selvää
  • ulkoilu, raitis ilma, seura, lisääntynyt autonomia
  • Ulkoilun välilliset vaikutukset
  • D-vitamiinin synteesi vain ulkona ultravioletti B – tärkeä kalsiumin imeytymisessä ja immuunipuolustuksessa.
  • serotoniinin muodostus (puute masennus) ja muuttuminen melatoniiniksi valosta riippuvaista.
  • fyysinen aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä, parantaa unta, estää masennusta
  • Tutkittua tietoa
  • ihmiset pitävät enemmän ympäristöistä, joissa on kasveja kuin rakennetuista ympäristöistä
  • mielipaikat sijaitsevat usein luonnossa
  • Tutkittua tietoa
  • kasvit edistävät stressioireista toipumista ja tarkkaavaisuuden tehostumista
  • toipuminen nopeampaa ja lääkkeiden käyttö vähäisempää katseltaessa kasvillisuutta kuin tiiliseinää
  • Tutkittua tietoa
  • kasvien läheisyydessä tunnetaan vähemmän kipua (kukkivat kasvit)
  • kasvit lisäävät myönteisiä tunteita ja vähentävät kielteisiä
  • kasvit vähentävät koettuja terveyshaittoja
  • Stressistä toipuminenUlrich et al. 1991
  • kasvillisuusympäristöjen katselu edistää stressistä toipumista
  • katselun ei tarvitse olla tietoista; pelkkä kasvien läsnäolo riittää myönteisiin muutoksiin
  • ikkunanäkymän tai luontokuvien katselu voi elvyttää
  • luonnon elvyttävyys ilmenee fysiologisen tilan ja mielialan myönteisinä muutoksina ja toiminnan tehostumisena
  • Stressistä toipuminen
  • välitön, tiedostamaton, myönteinen tunnereaktio, jonka seurauksena mitattavia fysiologisia muutoksia, mieliala paranee ja tarkkaavaisuus tehostuu
  • fysiologiset muutokset ovat havaittavissa nopeasti, jo muutamissa minuuteissa
  • kasvillisuusnäkymien katselu stressaavan tilanteen jälkeen alentaa verenpainetta, lihasjännitystä ja ihon sähköjohtokykyä nopeammin ja enemmän kuin kaupunkinäkymien katselu
  • Suunnatun tarkkaavaisuuden toipuminenKaplan & Kaplan 1989
  • jatkuva keskittyminen väsyttää ja ihminen uupuu, jos hän ei saa välillä levätä
  • elpyminen on kognitiivinen, tiedon käsittelyyn liittyvä prosessi; se ei ole tiedostamaton tapahtuma, eikä siihen liity muutosta tunnetilassa
  • luonnossa on piirteitä, jotka kiinnittävät huomion ja ihastuttavat vaatimatta keskittymistä
  • Elpyminen ja evoluutio
  • hermosto ja aistinelimet ovat kehittyneet kasvillisuusympäristössä: yhtäaikainen havainnointi ja liikunta, aivot uusiutuvat liikkuessa
  • autonominen hermosto rauhoittuu -parasympaattisen hermoston toiminta aktivoituu katseltaessa luontonäkymiä
  • tietynlaisten kasvillisuusympäristöjen tuntuminen miellyttävältä edistänyt lajin selviytymistä
  • Elpyminen ja evoluutio
  • piirteet, jotka ilmaisevat ravintoa, vettä ja suojaa olevan saatavilla, miellyttävät
  • kukat ennakoivat tulevia hedelmiä
  • parhaiten luonnon merkkejä lukeneet selviytyivät
  • Elpyminen ja evoluutio
  • vaste nopea ja tiedostamaton-geneettinen?
  • fysiologinen vaste kulttuurista riippumaton
  • kaikki luonnon piirteet eivät elvytä
  • rakennettu ympäristö antaa keholle ´vääriä’ hälytyksiä
  • Puistokäynnit ja stressiGrahn & Stigsdotter 2003
  • ruotsalaiset vierailivat keskimäärin 150 x / v puistoissa
  • vietetty aika 220 h
  • mitä useammin puistossa käy ja mitä pidempään siellä on, sitä vähemmän kärsii stressiperäisistä sairauksista
  • ne, jotka eniten stressaantuneita, halusivat olla enemmän puistoissa
  • mitä lähempänä puisto oli, sitä useammin siellä käytiin ja sitä vähemmän kärsittiin stressistä ( 5 min kävelyä 325 m aikuinen)
  • Puistokäynnit HollannissaChiesura 2004
  • Tärkeimmät puistossa käymisen syyt olivat rentoutuminen, luonnon kokeminen ja pako kaupungista - ei sukupuolten välisiä eroja mutta ikäeroja oli
  • Vapauden tunne, onnellisuus ja yhteys luontoon olivat yleisimmät puistokäynnin herättämät tunteet
  • Näiden tunteiden katsottiin olevan erittäin tärkeitä koetulle hyvinvoinnille
  • Viheralueen määrä asuinalueellaDe Vries et al 2003
  • mitä enemmän viheralueita oli asuinympäristössä, sitä terveemmiksi ihmiset kokivat itsensä
  • vanhusten ja kotiäitien terveyden yhteys viheralueiden määrän vahvin
  • 10 % lisäys viheralueissa vähentää sairausoireita niin, että lisäisi muutaman elinvuoden
  • Vanhusten eloonjääminenTakano et al. 2002
  • Tokiolaisvanhusten viiden vuoden eloonjäämistä ennusti parhaiten etäisyys puistoon, jossa oli kävelymahdollisuus kun ikä, sukupuoli, siviilisääty, toimintakyky ja SES vakioitu
  • Myös puistokadut lisäsivät eloonjäämisen todennäköisyyttä
  • Vanhusten kokemuksia viherympäristössä ulkoilusta
  • iäkkäille luonnon tarkkailu ja kasvien näkeminen tärkeää
  • parantaa mielialaa ja rauhoittaa
  • parantaa keskittymiskykyä
  • parantaa unta
  • raitis ilma tärkeää masentuneille
  • Terapeuttisen viherympäristön suunnitteluYmpäristön miellyttävyys
  • mieltymys on ilmaus myönteiseen tulokseen johtavasta vaistonvaraisesta käyttäytymisestä
  • ympäristön miellyttävyyttä arvioidaan sen sisällön ja tilallisen rakenteen perusteella
  • Ympäristön miellyttävyys
  • sisältö: kasvien suhde ihmisen rakentamaan ympäristöön – puut, värikkäät kukat, vesi, kivet
  • tilallinen rakenne: toiminnan mahdollisuus, orientaatio
  • Miellyttäviä piirteitä
  • alhaalta haarautuneet, leveälatvuksiset, monirunkoiset puut
  • sopiva tiheys, jotta syvyyden arviointi helppoa
  • alhaalta avoin, läpinäkyvä
  • takana suoja
  • kaartuvat väylät
  • Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Ympäristö on järjestäytynyt, selkeä ja riittävän monimuotoinen
  • Huomion kiinnittävä piirre/ piirteitä, jotka ylläpitävät tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa, ihastuttavat ja vetävät mielen pois normaaliajatuksista riittävän pitkäksi aikaa
  • Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Ympäristö on ymmärrettävä, antaa riittävät vihjeet onnistuneelle toiminnalle ja liikkumiselle eikä uhkaa.
  • Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Sisältää salaperäisyyttä ja piirteitä, jotka voidaan liittää henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan niin, että ympäristö saa yksilöllisen merkityksen
  • Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Vastaa kokijan aikomuksia ja valmiuksia eikä aseta liian kuormittavia vaatimuksia
  • Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
  • Tarjoaa mahdollisuuden joko yksinoloon, toisten tarkkailuun tai yhdessäoloon
  • Ympäristö ja parantaminen
  • estetiikka osa hoitoa varhaisissa kulttuureissa: esteettinen - aistittava
  • ihmisen ruumiin, mielen ja ympäristön tasapaino oli tärkeää
  • nykyiset sairaalaympäristöt kliinisiä, tehokkaita – kartesiolaisuus?
  • parantola vs. sairaala
  • potilaan mahdoton jatkaa henkilökohtaisia tapojaan ja mieltymyksiään
  • vähän nykyhetkeen liittyvää tarkkailtavaa
  • Ympäristö ja parantaminen
  • sairaalaympäristöissä ihmiset heikkoja ja haavoittuvia, koska ovat sairaita sekä ympäristö on stressaava
  • sairaalassa tuntee itsensä avuttomaksi ja turvallisuuden tunne vähenee, yksityisyyden ja autonomian puute, sosiaalinen eristyneisyys ja harjoitusmahdollisuuksien puute
  • Havainnoinnin ohjaaminen Barnes 2002
  • suunnittelu ohjaa havainnointia tilassa
  • terapeuttinen suunnittelu ohjaa tunteiden muutosta ajassa ja tilassa
  • aistit yhdistävät ulkoisen ja sisäisen ympäristön
  • ympäristöstä havaitaan piirteitä, jotka kaikki eivät tule tietoisuuteen mutta vaikuttavat tunteisiin ja sitä kautta toimintaan
  • Barnes 2002
  • suuri osa aistimuksista suodattuu pois tiedostamatta
  • ensin havaitaan ja sitten tulkitaan havaittu
  • havaittu tulkitaan aiempien kokemusten ja tulevien odotusten perusteella
  • ihmiset havaitsevat asioita, jotka sopivat heidän emotionaaliseen tilaansa
  • Parantava ympäristöTarjoaa mahdollisuuden
  • harjoitukseen
  • myönteiseen tunnetilan muutokseen
  • Emotionaalinen paraneminen Barnes
  • muutos vallitsevasta tilanteesta - siirtymät, liike
  • Emotionaalinen paraneminen Barnes
  • aistien valpastuminen nykyhetkessä – ihastuttavat kasvit
  • vanhan tilanteen arviointi uudesta näkökulmasta - yksityisyyttä suojaava, harjoitusmahdollisuuksia tarjoava ympäristö
  • muuttunut tietoisuus – ’sees hetki’, majesteettisuus
  • Terveyttä edistävä ympäristö Ulrich 1999tarjoaa
  • mahdollisuuden kontrollin tunteeseen
  • sosiaalista tukea
  • mahdollisuuden liikuntaan ja harjoitteluun
  • luontokokemuksia ja miellyttävää ajankulua
  • Terveyttä suojaava ympäristö Antonovsky
  • koherenssin tunne suojaa terveyttä
  • tunne saavutetaan kun ympäröivä maailma on
  • ymmärrettävä
  • yksilölle merkityksellinen
  • siihen voi vaikuttaa
  • Ympäristön kokemuksellisuus
  • epämiellyttävältä tuntuvaa ympäristöä vältetään
  • hyvä ympäristö
  • on ymmärrettävä ja hallittava
  • tarjoaa valinnanmahdollisuuksia
  • herättää myönteisiä tunteita
  • herättää muistoja vahvistaen identiteettiä ja jatkuvuuden tunnetta sekä laajentaen paikkakokemusta
  • Elvyttävän ympäristön suunnittelu
  • perustuu käyttäjien mahdollisuuksiin ja tarpeisiin
  • päämääränä ominaisuuksiltaan vaihteleva, monipuolisesti aistittava ympäristö, joka tukee käyttäjien toimintakykyä ja tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia
  • ympäristö määrittää haitan suuruuden
  • Elvyttävän ympäristön suunnittelu
  • korostaa mahdollisuuksia kokea ja toimia
  • virkistää mieltä ja ruumista
  • rohkaisee mielikuvitusta
  • eri kohderyhmillä erilaiset tarpeet
  • myös henkilökunta ja omaiset huomioitava
  • turvallisuus haastaa valinnanvapauden
  • Elvyttävän ympäristön suunnittelun vaiheet
  • tavoitteet sovitetaan vallitsevaan ympäristöön
  • sitoutettava kaikki mukaan
  • kasvivalinta: kasvutekijät, tilojen avulla ohjataan käyttäytymistä
  • hoitosuunnitelma etukäteen
  • monitekijäinen alati muuttuva ja kehittyvä kokonaisuus
  • Terapeuttisen puutarhan suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002vähentää stressiä
  • Mahdollisuus harjoitukseen: kaunis, houkutteleva ympäristö innostaa toimimaan. (osallisuus / kuuluminen ympäristöön: saako toimia? eläinten ruokinta)
  • Mahdollisuus valintoihin, yksityisyyteen ja hallinnan tunteeseen -tukee itsemääräämisoikeutta
  • 3. Mahdollisuus kokoontua ja saada sosiaalista tukea. Vierailujen tukeminen tilojen ja toimintamahdollisuuksien avulla4. Mahdollisuus kokea luontoa. Vaihteleva, kiinnostava, moniaistittiva kasvillisuus ja muu luontoSuunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002 puutarhan esteettömyys ja käytettävyys
  • Näkyvyys- tieto puutarhan olemassa olosta ja sen käyttömahdollisuudesta.
  • Saavutettavuus: lukitsemattomat ovet, esteettömät kulkuväylät
  • Turvallisuuden tunne: ei ulkopuolisia, henkilökunnan valvonta, ymmärrettävyys
  • Mukavuuden tunne: lääkityksen vaikutukset
  • Hiljaisuus: ei laitteiden melua
  • Taide-esineet, jotka herättävät myönteisiä tunteita.
  • Esteettömyys
  • fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
  • pysyvästi liikuntaesteisiä 10 % väestöstä
  • liikuntaesteinen: kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida rajoittunut
  • liikunta-, näkö-, kuulo- ja kehitysvammaiset, sairauden tai onnettomuuden vuoksi liikuntaesteiset
  • tilapäisesti liikuntaesteisiä 5 %
  • allergioita 20-30 % väestöstä
  • astma 6 % väestöstä
  • Kulkuväylät
  • tasaisia alle 5 mm kohoumat tai kuopat
  • riittävän leveitä 1,8 m
  • hyvä valaistus
  • pinta kova, luistamaton, heijastamaton
  • pinnoitteiden muutokset ilman tasoeroja
  • ei yli 5 % pitkittäiskaltevuutta eikä yli 2 % poikittaiskaltevuutta
  • kulkuväylien liukkaus iso ongelma – huolellinen kunnossapitoLepopaikat
  • riittävästi lepopaikkoja
  • poissa kulkuväylältä
  • riittävästi tilaa apuvälineille
  • kalusteiden mitoitus ja kunto
  • Erot ympäristön hahmotuksessa
  • näkövammaiset: suorat kulmat, voimakkaat kontrastit, äänet, tuoksut
  • pyörätuoli: kaarevat kulmat
  • Äänimaailma
  • melu hermostuttaa
  • vältettävä kaikuvia ja ääntä heijastavia materiaaleja
  • tiheä kasvillisuus vähentää melua ja kaikumista
  • kun melunlähde ei ole näkyvissä vähemmän stressiä
  • rauhallisella veden solinalla voidaan peittää häiritseviä ääniä
  • Ilmasto
  • vältettävä ääriolosuhteita –paahde, kylmyys, tuulisuus
  • olosuhteiden säätely rakenteiden ja kasvillisuuden avulla
  • Viherympäristön suunnittelu dementoituneille
  • otettava huomioon taudin vaihe, yksilön mieltymykset ja elämänhistoria
  • kun ympäristö on suunniteltu dementoituneiden tarpeita vastaavaksi
  • asukkaat oleskelevat siellä mielellään
  • vähemmän tunkeutumista, ulospääsyn etsintää, kiihtynyttä käyttäytymistä, näyttävät tyytyväisemmiltä
  • Ympäristön merkitys dementoituneelle
  • haitallinen käyttäytyminen liittyy usein rauhattomaan ympäristöön, virikkeettömyyteen, ikävystymiseen ja yksinäisyyteen
  • ympäristöhälyn vähentäminen auttaa rentoutumaan ja vähentää häiriökäyttäytymistä
  • yksityisyys vähentää aggressioita, pelokkuutta, karkailua ja levottomuutta ja parantaa unta
  • yhteiset kokoontumispaikat ja toimintatilat vähentävät vetäytyvää käyttäytymistä
  • Jäljellä olevan toimintakyvyn hyödyntäminen
  • fyysinen toimintakyky ja pitkäkestoinen muisti säilyvät usein pitkään
  • näiden avulla yksilön yhteyttä omaan itseensä ja ympäristöön voidaan tukea
  • tuttujen piirteiden ja toimien avulla voi saavuttaa levollisen olon ja hallinnan tunteen
  • viherympäristö ei kuormita aisteja liikaa
  • Ulkoilu
  • vaeltelutaipumus –johtaa usein rajoittavaan hoitoon ja rauhoittavan lääkityksen käyttöön
  • ei haitta vaan mahdollisuus parantaa dementoituneen hyvinvointia
  • kävely ulkona vähentää häiriökäyttäytymistä, parantaa mielialaa, ruokahalua ja unta
  • Ulkoilu
  • asukkaat virkeämpiä, tietoisempia, rentoutuneempia
  • fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen vuorovaikutus, ympäristönmuutos, ulkoilma ja –valo (saattaa vaikuttaa parantavasti vuorokausirytmiin, unen laatuun ja vähentää levottomuutta)
  • yhteistä tekemistä omaisten kanssa
  • Viherympäristö ja dementia
  • dementian edetessä yksilön herkkyys ympäristön piirteille kasvaa kognitiivisten toimintojen heikentyessä
  • selviytyäkseen dementoituneet tarvitsevat runsaasti aistitietoa ympäristöstä
  • maisemiin ja kasveihin luontaisia affektiivisia vasteita, jotka eivät edellytä kognitiivista toimintaa
  • ymmärrettävä aistitieto vähentää pelokkuutta, levottomuutta ja aggressiivisuutta
  • aistivirikkeillä voidaan parantaa orientaatiota ja muistia
  • Viherympäristö ja dementia
  • ongelmat suunnistautumisessa (aika ja paikka) dementian varhaisia oireita - kognitiiviset kartat katoavat (suunnittelu, ennakointi, erottelu)
  • suunnistautuminen perustuu ympäristöstä välittömästi saatavilla olevan tiedon tunnistamiseen (visuaalinen)
  • estetiikalla (aistien kautta syntyvä mielihyvä kokemisesta / kauneudesta) tärkeä merkitys dementoituneiden elämänlaadulle
  • värikkäät kukat ja marjat kiinnostavat dementoituneita
  • Suunnistautumista auttaa
  • joko toiminnaltaan tai ilmiasultaan toisistaan selkeästi erottuvat alueet
  • kiinnekohtina opasteet ja maamerkit, jotka poikkeavat selvästi muodoltaan, toiminnaltaan tai merkitykseltään
  • opasteiden sijoittelussa huomioitava katseen suunta: usein maahan päin
  • Viherympäristön rakenne
  • rajattu, turvallinen alue
  • aita: riittävän korkea kiipeämisen estämiseksi, läpinäkymätön?, kasveilla verhoilu, istutukset aidan ja kulkuväylän välissä
  • Viherympäristön rakenne
  • portit: lukitus
  • käynti sisätiloista: läpinäkyvä ovi käytävän perällä houkuttelee
  • näkymät ikkunoista ulos lisää käyttöä - valvonta
  • Viherympäristön rakenne
  • kokoontumispaikat
  • lähelle rakennusta
  • miellyttävät olosuhteet:
  • ei häikäisyä, tuulta,
  • kylmää, paahdetta
  • tukeva, muunneltava
  • kalustus, istuimissa selkä- ja käsinojat, keinutKulkuväylät
  • selkeät, tasaiset, leveät reitit, joissa ei umpiperiä
  • lenkki, voi kulkea sekä sisä- että ulkotilassa
  • mahdollisuus valita reitin pituus tai rasittavuus
  • vaihtoehtoiset reitit suorassa kulmassa, eroava päällystemateriaali
  • Kulkuväylät
  • reitillä joku päämäärä, antaa tarkoituksen kävelylle
  • maamerkit johdattavat päämäärään
  • riittävästi lepopaikkoja reitin varrella: näköyhteys
  • Kulkuväylät
  • lisääntynyt alttius kaatua: epätasaiset pinnat, hämärä valaistus, häikäisy, liukkaus
  • erottuvat reunat vähentävät kaatumista tai sen pelkoa, reuna kertoo mistä joku alkaa tai mihin loppuu
  • Kulkuväylät
  • liian vaalea pinnoite voi aiheuttaa häikäisyä
  • pinnoitteiden vaihtelu kävelyterapiassa: ääni ja kosketus
  • Kulkuväylät
  • dementiaa sairastavilla vaikeuksia värien erottelussa, syvyysnäössä ja kontrastien tulkinnassa
  • vältettävä tummia kuviointeja pinnoitteissa
  • valaistus lisää käyttöaikaa
  • Terapeuttinen ympäristö
  • usein henkilökunta käyttää enemmän kuin potilaat
  • henkilökunnan mieliala paranee, rentoutuvat, työskentely tehostuu
  • mielialan muutos aiheutui hoitajien mielestä eniten kasveista ja puista 69 %, muista aistivirikkeistä (tuoksut, äänet, raitis ilma) 58 %, ja 50 % tilan hallinnan tunteesta (pakopaikka).
  • kun puutarha käytettävissä sairaalaympäristössä potilaat, henkilökunta ja vierailijat käyvät vapaaehtoisesti siellä, koska se saa heidät voimaan paremmin.
  • Hyvä viherympäristö
  • vahvistaa yksilön identiteettiä ja kunnioittaa yksityisyyttä ja henkilökohtaisia arvoja
  • sallii kokemuksellisen vapauden
  • on turvallinen toimintakyvyn rajoissa – valvottua vapautta
  • hellii aisteja ja on asukkaalle merkityksellinen
  • parantaa kaikkien viihtyvyyttä ja hyvinvointia
  • Theorie der Gartenkunst 1779
  • ”Sairaalan puutarhan on sijaittava välittömästi rakennuksen vieressä. Jo mahdollisuus katsella ikkunasta puutarhan kukkaloistoa ja herttaisuutta nostaa sairaan elämänhalua… Puutarhan on tarjottava heikoille helppoa kävelyä, oleskelua auringon lämmössä, virvoitusta raikkaassa ilmassa ja kasvien miellyttävää tuoksua.”
  • Allergiat
  • siitepöly suurin allergian aiheuttaja: koivu, pujo, mykerökukkaiset
  • kosketus: jättiputki, palsami, samettikukka, begoniat
  • tuoksu: hyasintti, kielo, pihasyreeni, tuijat
  • Allergiahaittoja estää
  • käytä lajeja, jotka eivät allergisoi
  • suosi hyönteispölytteisiä: värikkäitä
  • käytä kerrottukukkaisia, tuoksuttomia lajeja
  • vältä istutuksia vilkkaissa kulkupaikoissa
  • kosteus sitoo siitepölyä, käytä vesiaiheita
  • kostealla säällä enemmän homeitiöitä ilmassa
  • vältä kompostin levittämistä
  • aja nurmikko ennen kuin heinät kukkivat
  • Myrkylliset k
    Advertisements
    Similar documents
    Advertisements
    We Need Your Support
    Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

    Thanks to everyone for your continued support.

    No, Thanks